Kissan astma

Jokaisessa kissa- ja koirarodussa lienee sellaisia sairauksia, jotka ovat yleisempiä tietyn rodun edustajilla. Siamilaisissa ja itämaisissa kissoissa yksi niistä sairauksista on astma, ja ikävä kyllä meillä sekä Elvis että Hugo ovat saaneet tuon kyseisen sairauden riesakseen. Elviksen astma todettiin pitkän flunssailun jälkeen alle yksivuotiaana eli Elvis on sairastanut jo yli neljä vuotta. Hugo taisi olla yhden vuoden kieppeillä kun sen astma todettiin, eli nuoria kissoja molemmat olivat sairastuessaan. Tiedä sitten mistä moinen, että molemmat sen saivat. Asiaa ei ole sen kummemmin tutkittu, mutta luultavasti Elviksellä se tosiaan oli pitkittyneen hengitystieinfektion seurausta. Kaikki alkoi satunnaisella yskähtelyllä, joka oli kissan astmalle tunnusomaista. Kissa yskii päätään käännellen ja välillä nieleskelee. Ohessa pieni videonpätkä Elviksen astmakohtauksesta yli neljän vuoden takaa. Tämän kanssa paineltiin eläinlääkärille ja siitä oli suurta apua diagnoosin teossa.

Elviksestä otettiin keuhkoröntgenit, jotka sitten omalta osaltaan myös tukivat astmadiagnoosia. Sitä lähdettiin sitten kortisonipistoksella kokeilemaan josko yskiminen loppuisi ja loppuihan se. Kortisoni injektiona on kuitenkin pitkällä tähtäimellä kissan terveydelle huonompi juttu, joten vaihtoehdoksi lääkäri tarjosi inhalaatiohoitoa. Kuulosti kyllä ensin hullulta ajatukselta! Kissalla astmapiippu? Mutta niin sitä sitten vaan pistettiin Aerokat-niminen laite tilaukseen Helsingistä. Paketissa tuli mukana kaksi maskia, kammio ja ohjelappunen. Ohjeeksi annettiin pikkuhiljaa totuttaa kissaa lääkkeen antamiseen, eli pitää hetki maskia naamalla, antaa palkkioksi joku herkku ja jatkaa sitten samalla tavalla vähitellen sitten ottaen mukaan ihan lääkkeen annostelunkin. Tälläiseltä laite suurin piirtein näyttää:

Laitteeseen liitetään siis ihmisilläkin käytössä oleva astmapiippu ja kissa hengittelee maskin kanssa noin kymmenen hengenvetoa. Aluksi Elvis sai lääkettä kahdesti päivässä, mutta tätä nykyä lääkitystä on voitu vähentää yhteen kertaan. Hugo puolestaan saa edelleen aamuin illoin astmasuihkauksensa. Estolääkkeen lisäksi on olemassa kohtauslääke, jota sitäkin aina silloin tällöin tarvitaan jos vaikka lääkkeenotto menee temppuiluksi, tai lääke jostain syystä viivästyy tai jää väliin. Tässä pojat näyttää mallia miten se lääke oikein otetaan. Meillä annetaan useimmiten kahden ihmisen yhteistyönä lääkkeet, niin että toinen pitää kissaa sylissä ja toinen lääkitsee. Mutta onnistuu se yksinkin, tosin suuremmalla todennäköisyydellä kissa pääsee pyristelemään irti, ja lääke ei mene tarpeeksi hyvin perille.

Hugo ja astmalääkkeen otto

Joskus Hugo pitää itsekin kiinni Aerokatista.

Elvistä ei lääkkeenotto niin innostaisi.

Astmasta huolimatta Elvis ja Hugo elävät täyttä kissanelämää, kunhan vain muistaa ottaa astmasuihkauksen suurinpiirtein samoihin aikoihin joka päivä. Molemmat osaa jo odottaa lääkkeenannon jälkeen annettavaa herkkua, ja astman hoidosta on tullut osa arjen rutiineja. Meillä ei astman määrää tahtia vaan se pidetään huolellisella lääkityksellä kurissa.