Paljon on mahtunut hurmurikissojen viikkoon. On ollut hiukan huolia ja on mökkeilty sekä stressattu kaameita mökkimatkoja, joilla aina sattuu ja tapahtuu. Jännä juttu miten nuo meidän itämaiset kissat on niin paljon kiltempiä matkustajia, kun vertaa siamilaisiin. Hessu ja Hugo saattaa välillä jotain häkeistään huudella, mutta Elvis ja Mauno karjuu yksissä tuumin koko matkan kotipihasta siihen asti kun mökillä pääsee pois häkistä. Puhumattakaan siitä miten joka mökkireissulla nämä porukan siamilaiset tekevät hädät häkkeihinsä. Elviksellä on jopa sitä varten häkissään hiekkalaatikko, mutta herrapa tekeekin hädän (ja vielä sen isomman) joka kerta ohi laatikon. Ja useimmiten marinoi itsensä oikein kunnolla kyseisessä tuotoksessa heittämällä häkissä volttia. Peseminen on sitten tosi mukavaa mökillä, missä ei ole juoksevaa vettä. Mauno on toistaiseksi pyörinyt vaan siinä pienemmässä hädässä, mutta ah mitkä aromit näistä cocktaileista tulee matkalla!
Kummasti ne automatkan kauhut vaan unohtuu aina perille päästessä. On siellä mökillä kuitenkin vaan niin mukavaa!
Möksällä pääsee pihalle ja sekös Elvistä ilahduttaa.
Kuin myös Hugoa.
Tällä reissulla Mauno harjoitteli vinttiin kiipeämistä.
Ja Hessu bongasi parit hämähäkit katosta.
Hugo oli kaikkein ketterin kiipeilijä.
Hessukin viihtyi tikapuilla.
Näin coolisti chillaa hurrmurit.
Päikkärit maistuivat pikku-Maunolle lelu kainalossa.
Hessu otti nokoset jääkaapin päällä.
"Kylläpäs tää maalaisilma ramaseekin!
"Vai mitä, Elvis?", tuumaa Hugo.
Elvis: "Zzzz..ZZzz...krooh.."
Kunnon päikkärien jälkeen jaksaa taas vetää rallia!
Ja tampata mattoja. Aina löytyy siivousapua!
Mutta ikävä kyllä jokainen loma loppuu joskus, kuten myös hurmurikissojen kesän toinen mökkiviikko. Ja silloin edessä on taas se, minkä emäntäväki on yrittänyt työntää pois ajatuksista koko viikon. Eli KOTIMATKA! Eikun soraääninen kissakuoro häkkeihinsä ja kohti kotia. Puolivälin tienoilla Elvis taas turautti tottakai yllätykset häkkiinsä, kun samaan aikaan toisaalla Mauno riehui omassa kopassaan sen verran voimalla että tuli häkin katosta läpi. Tässä vahingot jälkeenpäin kuvattuna:
Mauno teki vähän remonttia takaseinäänkin.
Sen verran oli vaarankin mahdollisuutta tässä välikohtauksessa nimittäin Mauno jumiutui kaulastaan kiinni tuohon kattoon repimäänsä aukkoon ja oli lähellä tukehtua. Onneksi sain käsin revittyä aukkoa isommaksi ja pojan pois häkistä ajoissa. Loppumatkan siamilaiset sitten matkustivatkin Elviksen isommassa häkissä, enemmän tai vähemmän sovussa. Nyt onkin Maunon matkustukset kevythäkissä ohitse, kun ei tunnu olevan tarpeeksi laadukas häkki noin vilkkaan siamilaiskissan pitelemiseksi!
